Alkujärkytyksen jälkeen asuntojen hintoja
alkaa ymmärtämään eikä joka ikinen vuokrailmoitus tunnu enää hullun tekemältä.
Kymmeniä ilmoituksia katsottuaan itsellä huomaa muodostuvan kriteerejä eikä
perinteinen amerikkalainen tummaa puuta oleva keittiö enää kelpaakaan. Ja missä
on walk-in closet? Kaksi kylpyhuonetta olisi myös kiva lisä.
Tyypillinen amerikkalainen kerrostaloasunto
sijaitsee taloyhtiössä, joista monet muistuttavat huoneistohotelleja. Näillä
onkin sitten palvelua jos jonkinmoista. Yhtiöillä on usein oma kuntosali,
pelihuone, elokuvahuone, suuri kalustettu ulkokatos, jonne mahtuu grillaamaan
useampi kymmenen asukasta, lemmikkihoitaja tai jopa lemmikkipesutila. Uusissa
yhtiöissä harvoin näkee ulkoilma-altaita, mitkä taas vanhemmissa ovat
arkipäivää.
Erityisenä plussana mainostetaan puulattioita. Näitä variaatioita näkee sitten ääripäästä toiseen - haluatko kokolattiamaton kylpyhuoneeseen tai keittiöön, vai kenties laminaatin kylpyhuoneeseen? Itselle on suurena yllätyksenä ollut kaasuliesien vähyys, tai sanoisinko kokonaan puuttuminen. Sillä sellaista olen innolla odottanut. Lieneekö omakotitaloissa yleisempää? Ei kai ne kuuluisat talousjätemyllyt vaan jää pois?
Vuokrasivustojen mainoskuvat näyttävät todella
tyylikkäiltä ja kodikkailta, ja itsensä on sellaiseen asuntoon helppoa kuvitella,
vaikka päässä pyörii ajatus ettei omat taidot moiseen sisustukseen riittäisi.
Onneksi on näitä kuvia joista voi ottaa mallia.
Mitä tämä kaikki sitten maksaa? Hintahaitari
on suuri ja kattoa hinnoille ei tunnu olevan. Halvimmillaan studioyksiö
kustantaa meidän alueella noin 1500$ ja one bedroom kaksiot pyörii 2000$
molemmin puolin. Jos omistat lemmikkejä, takuun lisäksi niistä maksetaan
kuukausittainen vuokra per eläin. Jos haluaa eksoottista arkielämää ja kaipaa
korkealle vuoristomaisemia katselemaan, kaksio pilvenpiirtäjässä voi kustantaa
jopa 5000$ kuussa. Toisaalta nämä yksiöt ovatkin kooltaan hieman eri luokkaa
kuin mihin Suomessa on tottunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti