Tässä sitä ollaan. Passissa loistaa viisumi jossa lukee
United States of America. Muutto toiselle puolelle maapalloa tulee tajuntaan
10% lisää. Asunnosta on ollut jo ensiesittely. 10% lisää. Muuttofirma tuli
pakkaamaan tavarat lento- ja merikuljetukseen. 10% lisää. Elämämme mahtui kokonaisuudessaan
18 muuttolaatikkoon ja kolmeen matkalaukkuun.
Tuli aika lähteä kaupungista ja maasta, joka oli kotini
suurimman osan elämästäni. Joulukuussa olisi tullut täyteen 15 vuotta.
Koti on
siellä missä me ollaan, minne me mennään. Se ei ole sidottuu sijaintiin, vaan
olotilaan ja ihmisiin. On hullua ajatella, kuinka jostain tällä hetkellä
tuntemattomasta paikasta voi tulla paikka, jonka kutsua täydestä sydämestä
kodiksi. Kaikki muuttuu ja jää taakse ennen kuin ehtii edes ajattelemaan,
saatika sanomaan heippa. Ei voi ajatella miltä tuntuu. Jos alkaa pelottamaan, voi
ottaa toista kädestä kiinni ja suuntaa katseet rohkeasti eteenpäin.
Rohkeus ei ole pelon puutetta vaan kyky jatkaa eteenpäin
pelosta välittämättä. Upea pelon ja innostuksen sekava tunne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti