Asunnoista

Kun pitää siivota, pakata ja hinnoitella tavaroita, mieli tekee tehdä kaikkea muuta mahdollista. Kuten katsella asuntoja. Asunnon kanssa meillä ei sinänsä ole kiire, koska alkuun me saadaan väliaikainen asunto, kunnes oma uusi koti löytyy. Kauheasti se haaveilu vaan tuntuu antavan potkua tylsään tavaroiden järjestelyyn.

Alkujärkytyksen jälkeen asuntojen hintoja alkaa ymmärtämään eikä joka ikinen vuokrailmoitus tunnu enää hullun tekemältä. Kymmeniä ilmoituksia katsottuaan itsellä huomaa muodostuvan kriteerejä eikä perinteinen amerikkalainen tummaa puuta oleva keittiö enää kelpaakaan. Ja missä on walk-in closet? Kaksi kylpyhuonetta olisi myös kiva lisä.

Tyypillinen amerikkalainen kerrostaloasunto sijaitsee taloyhtiössä, joista monet muistuttavat huoneistohotelleja. Näillä onkin sitten palvelua jos jonkinmoista. Yhtiöillä on usein oma kuntosali, pelihuone, elokuvahuone, suuri kalustettu ulkokatos, jonne mahtuu grillaamaan useampi kymmenen asukasta, lemmikkihoitaja tai jopa lemmikkipesutila. Uusissa yhtiöissä harvoin näkee ulkoilma-altaita, mitkä taas vanhemmissa ovat arkipäivää.

Erityisenä plussana mainostetaan puulattioita. Näitä variaatioita näkee sitten ääripäästä toiseen - haluatko kokolattiamaton kylpyhuoneeseen tai keittiöön, vai kenties laminaatin kylpyhuoneeseen? Itselle on suurena yllätyksenä ollut kaasuliesien vähyys, tai sanoisinko kokonaan puuttuminen. Sillä sellaista olen innolla odottanut. Lieneekö omakotitaloissa yleisempää? Ei kai ne kuuluisat talousjätemyllyt vaan jää pois?

Vuokrasivustojen mainoskuvat näyttävät todella tyylikkäiltä ja kodikkailta, ja itsensä on sellaiseen asuntoon helppoa kuvitella, vaikka päässä pyörii ajatus ettei omat taidot moiseen sisustukseen riittäisi. Onneksi on näitä kuvia joista voi ottaa mallia.  

Mitä tämä kaikki sitten maksaa? Hintahaitari on suuri ja kattoa hinnoille ei tunnu olevan. Halvimmillaan studioyksiö kustantaa meidän alueella noin 1500$ ja one bedroom kaksiot pyörii 2000$ molemmin puolin. Jos omistat lemmikkejä, takuun lisäksi niistä maksetaan kuukausittainen vuokra per eläin. Jos haluaa eksoottista arkielämää ja kaipaa korkealle vuoristomaisemia katselemaan, kaksio pilvenpiirtäjässä voi kustantaa jopa 5000$ kuussa. Toisaalta nämä yksiöt ovatkin kooltaan hieman eri luokkaa kuin mihin Suomessa on tottunut.

All images are taken from apartments.com website

Kaiken alku

Kaikki alkoi vuoden 2015 huhtikuun kauniina päivänä, jolloin täytin 25. Olimme ravintolasta kotiin tultua vihdoin päätyneet varamaan lentoliput Seattleen. Mieheni sinne useampaan kertaan matkustaneena oli innoissaan, että voi vihdoin viedä minut Amerikkaan ja näyttää kuinka ihmeellinen maailma se onkaan. Kesäkuussa lensimme Atlantin yli aivan toiselle puolelle Pohjois-Amerikkaa. Kymmenen päivää kestäneen matkan jälkeen sanoin kyllä, haluan muuttaa tänne.

Matkan jälkeen jouduin opiskelujen perässä muuttamaan toiseen kaupunkiin. Aina yhdessä oltaessa me haaveilimme, vuoristoista, metsästä, valtamerestä, siitä upeasta paikasta joka nappasi sydämen ensimmäisellä kosketuksella eikä enää antanut takaisin. Sinne se jäi, ikuisiksi ajoiksi. Ja sinne me nyt lähdetään, vihdoin, elämään unelmaamme.

Nyt on oma asunto, joka on ollut yhteinen koti jo viiden vuoden ajan, tyhjenemässä pikaista vauhtia tavaroista. Yhtäkkiä sitä päätetään onko jollakin tavaralla tarpeeksi arvoa itselleen jotta sen voisi viedä toiselle puolelle maailmaa. Ei tälläkään. Haikeus hiipii sydämeen mitä yllättävimmissä paikoissa. Sukulaisia ja kavereita tavattaessa ajattelee että oliko tämä nyt viimeinen kerta. Mutta kun ensimmäinenkin ajatus siitä suuresta unelmasta, mikä on nyt toteutumassa, tulee mieleen, huulille nousee lämmin hymy ja vatsanpohjassa kihelmöi. Siitä tiedän, että olen oikealla tiellä. Minä. Amerikkaan. Uskomatonta.